Elintapamme muuttuvat. Ovat muuttuneet jo ennen koronaakin. Kriisillä vain on kyky laukaista pinnan alla kyteviä markkinamuutoksia vauhtiin.

Yksi suurimmista ruokailuun liittyvistä muutoksista viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana on ollut kuluttajien ruokaratkaisujen jatkuva helppouden hakeminen. Se on näkynyt muun muassa valmisruokatuotteiden lähes 10 %:n vuosittaisena kasvuna viimeisen kuuden vuoden aikana. Samaan helppouden kaipuuseen on liittynyt pitkään jatkunut ravintolaruokailun kasvu.   

Helppouden kaipuun lisäksi kasvussa on ollut laadun ja elämysten kysyntä. Tutkimusmittarit osoittavat jo usealta vuodelta, että pelkkää halpaa hintaa ruoasta hakevien ihmisten osuus on jatkuvasti pienentynyt. Kaikkein ihmeellisin – ja positiivinen – asia koronakriisissä on ollut, että ihmisten laadun kaipuu ja maksuhalukkuus ruoassa ei ole häipynyt koronan myötä. Olisin veikannut toisin, mutta jo useampi tutkimus todistaa, että valmius maksaa laadusta on ollut kasvussa myös vuoden 2020 aikana.  

Kun helppous, laadun kaipuu ja maksuhalukkuus yhdistetään päästään pelikenttään, jossa grocerantilla on menestymisen mahdollisuudet.  

Grocerant tarkoittaa ravintolatarjonnan ja kaupan yhdistämistä. Sitä voidaan lähestyä kahdesta suunnasta. Ravintolat myyvät tuotteitaan ulos ja kilpailevat siten kaupan kanssa. Toisaalta kauppa tuo ravintolamaisia toimintoja ja tuotteita kaupan sisään, jolloin ne kilpailevat ravintoloiden kanssa.

Kumpi on vahvemmassa asemassa ottamaan isomman liiketoiminnan kasvun? Kaupalla on usein erittäin systemaattisesti johdettuja prosesseja, joilla potentiaalisia kehityskohteita voidaan tutkia ja sitten toteuttaa parhaimmat ideat. Toisaalta kauppa on kauppa. Usein kaupassa käynti on kuluttajalle ”pakko, jossa ei ole mitään nautintoa”. Miksi siis ravintolamainen toiminta kaupan sisällä olisi houkutin kuluttajalle? Tässä kohtaa tulee ravintoloiden vetovoima peliin mukaan. Niissä kun kuluttaja käy mielellään. Tämä antaa ravintoloille oman edun kisassa. Jos ravintola onnistuu siirtämään positiivisen ravintolafiiliksen ulos myytäviin tuotteisiin, siinä lienee ravintolasektorin vahvuus grocerant-kilpailussa.  

Kauppa on myös jonkin verran tuonut ravintolabrändättyjä tuotteita kaupan hyllyyn myyntiin, lähinnä valmisruokaan. Kovin suuria nuo tuotevalikoimat eivät ainakaan vielä ole. Esimerkiksi valmisruoan 50 myydyimmän tuotteen joukosta on turha etsiä ravintolabrändättyjä tuotteita. Näissä voi kuitenkin olla kaupan ja ravintoloiden yhteinen intressi parhaimmillaan. Ravintola saa tunnettuutta ja ehkä lisätuloja. Kauppa saa laatuimagotaisteluun lisää työkaluja.  

Grocerant on avannut ikään kuin uuden pelikentän ruoka-alalle. 

Grocerant on avannut ikään kuin uuden pelikentän ruoka-alalle. Rajankäyntiä tullaan käymään tämän asian ympärillä seuraavat kymmenet vuodet. Digitaalisen kaupankäynnin kehittyvät muodot kuljetuspalveluiden kanssa tulevat vaikuttamaan lopputulokseen. Vai kiinnostaisiko sinua tilata tämän päivän ravintolalounas kotiin ja siinä samassa kuljetuksessa parin seuraavan päivän kauppaostokset? Minua kiinnostaisi!