Ilmastomuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoista vastaavien mietintämyssyt ovat ahkerassa käytössä myös kaupan alalla. Vastuullisia kuluttajia palvellaan laajenevalla lähiruokavalikoimalla ja kestävän kuluttamisen vaihtoehdoilla – viljelijät ja yrittäjät hilataan kuluttajatrendien harjalle kehittämällä osaamista ja tiedonvaihtoa.

Kaupan alan yrityksillä on päästöjen vähentämisessä jo vuosikymmenten kokemus, mutta ilmastonmuutos ja ympäristötietoistuvat kuluttajat hoputtavat kauppaa toimimaan yhä vastuullisemmin. Suomalaista päivittäistavarakauppaa noin 85 prosentin osuudella hallitsevat SOK ja Kesko ilmastotalkoilevat niin omassa ja kauppojensa toiminnassa kuin myös opastamalla kuluttajia ilmastoystävällisiin valintoihin.

SOK:n ja Keskon ilmastotyössä on samanlaiset kärjet: molemmat investoivat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan, parantavat kauppojen energia- ja materiaalitehokkuutta, vähentävät muovin ja ruoan hävikkiä sekä tehostavat logistiikkaansa. Ilmastoa ajattelevan kuluttajan toiveesta hyllyjä täytellään yhä enemmän lähiruoalla ja eettisillä tuotteilla. Kaupan yritykset kehittävät myös tuotannon ja työntekijöiden kohtelun valvontaa riskimaissa.

SOK:n ja Keskon ilmastotyössä on samanlaiset kärjet: molemmat investoivat voimakkaasti uusiutuvaan energiaan, parantavat kauppojen energia- ja materiaalitehokkuutta, vähentävät muovin ja ruoan hävikkiä sekä tehostavat logistiikkaansa.

Valmennusta tuottajille

– Arvoketjussamme panostamme Iso juttu -ilmastokampanjaan, jossa jo 100 yhteistyökumppaniamme on sitoutunut vähentämään tuotteiden valmistuspäästöjä. Tavoitteemme on miljoonan tonnin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, kertoo SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.

Arttu Laineen mukaan ilta-alet ja kauppojen pidentyneet aukioloajat ovat vähentäneet hävikkiä selvästi. Kuva: S-ryhmä

Suomalaisen ruoan valoisamman tulevaisuuden varmistamiseksi S-ryhmä pilotoi yhdessä ProAgrian kanssa viljelijöille ja yrittäjille suunnattuja tulevaisuusvalmennuksia, joissa yhtenä päätavoitteena on ilmastoyrittäjyyden edistäminen. Ajan myötä hiilineutraalit tuotteet ja palvelut voivat avata myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Tuottajien kaipaaman kuluttajien trenditiedon lisäksi jaamme valmennuksissa tutkimustietoa peltojen ja niittyjen tehokkaammista hiilen sitomiskeinoista.

– Suomeen voi tulevina vuosina syntyä hiilen kauppapaikka, jossa esimerkiksi päästövähennyksiin velvoitetut, mutta päästökaupan ulkopuoliset toimialat voisivat hyödyntää ilmastotyössään tehokkaita, tieteellisesti varmistettuja hiilensidonta- ja varastointitoimia. Tällöin ilmastoyrittäjyydestä voisi tulla viljelijöille ruoantuotannon oheen lisätulon lähde, Laine visioi.

"Ilmastoyrittäjyydestä voisi tulla viljelijöille ruoantuotannon oheen lisätulon lähde."

Laskuri yhteistyössä kuluttajien kanssa

S-ryhmän asiakaskyselyn mukaan kuluttajat punnitsevat ruokavalinnoissaan hiilijalanjälkeä yhtä paljon kuin terveyttä ja hyvinvointia. Jotta kuluttaja tietäisi tuoteryhmittäin omaan todelliseen kulutusdataan perustuvan ostoskorinsa ilmastovaikutuksen, tarjoaa S-ryhmä työkaluksi yhdessä kuluttajien ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kehitettyä hiilijalanjälkilaskuria. Se on osa S-mobiilin Omat ostot -palvelua.

Vastuulliseen kuluttamiseen vinkkaa myös kuukausittain vaihtuvien satokausituotteiden paraatipaikalle nosto. Kotimaista kalakauppaa vilkastava Suomu nousuun -kampanja puolestaan esittelee eri kalaheimojen uutuustuotteita ja uittaa kalatiskien täkypaikoille sesongin parhaat kalat.

Sekä ympäristöä että kassaa kuormittavaa hävikkiä S-ryhmä kitkee koko toimintaketjun voimin: moderneilla tilausmäärien ennustejärjestelmillä ja vanhentuvien tuotteiden alennuksilla. Noin 700 S-ruokakauppaa lahjoittaa hävikkiruokia 400:lle hyväntekeväisyyskumppanille.

Yhdessä samaan päämäärään

Kesko on valittu jo viitenä vuotena peräkkäin Global 100 listalla maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi.

– Yhteistyö on a ja o ilmastotalkoiden onnistumisessa. Pakkauskehityksellä minimoimme hävikkiä ja parannamme kierrätettävyyttä. Myös erilaiset kiertotalouskokeilut ovat hyviä esimerkkejä ennakkoluulottomasta ja innovoivasta yhteistyöstä. Tälläinen on muun muassa joulun ajan Kinkkutemppu, jossa kinkun paistinrasvat kierrätetään uusiutuvaksi dieseliksi, konkretisoi kuluttajien arkeen ulottuvaa usean toimijan yhteisprojektia Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

Ari Akseli kertoo ostosten kotimaisuusasteja hiilijalanjälkimittarin, Rinki-ekopisteiden sekä sähköautojen latauspisteiden syntyneen kuluttajien toiveesta. Kuva: Kesko

Jotta aktiivinen sparraaminen onnistuu, Akseli tähdentää Keskon valitsevan yhteistyökumppaneikseen yrityksiä, jotka haluavat olla ratkaisijoita, eivät sivustaseuraajia.

– Vastuullisuus tarjoaa meille ilman muuta uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä tavaran- ja palvelutoimittajiemme kanssa. Kiertotalousratkaisujen lisäksi tällaisia ovat esimerkiksi omien brändien vastuullisuustuotesarjat. Keskon ja Gasumin yhteistyön ansiosta kolme valmistajaa käyttää Pirkka-tuotteiden valmistamisen energialähteenä K-ruokakauppojen hävikistä syntyvää bioenergiaa. WWF:n kanssa toteutetuilla K-kalapolut-talkoilla olemme puolestaan raivanneet kutuväyliä taimenille ja lohille.

"Vastuullisuus tarjoaa meille ilman muuta uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä tavaran- ja palvelutoimittajiemme kanssa."

Parhaillaan K-ryhmä pilotoi Luken kanssa hiilineutraalia ruokakauppaa. Tavoitteena on tunnistaa toimet kaupan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja laskea lopuksi tarvittavan kompensoinnin määrä. Hiilineutraalius helpottaa myös vastuullisuutta toivovien asiakkaiden valintoja, samoin kuin K-Ostokset-palveluun avautuva hiilijalanjälkimittari.          

Nostetta Pientuottaja-konseptista

Kespro noudattaa toiminnassaan Keskon vastuullisuusperiaatteita ja hyödyntää Keskon kattavaa logistiikka- ja jakeluverkostoa. Kespron hankintoja ohjailevat asiakkaiden kautta kantautuvat loppuasiakkaiden toiveet.

– Aivan samoin kuin kauppojen hyllyväleissä, myös foodservicessa lisääntyy lähiruoan ja pientuottajien tuotteiden suosio. Osana ravintolatuokion palvelukokemusta tarjoamme asiakkaillemme kiinnostavan pientuottajan ja raaka-aineen tarinan. Pientuottajille tämä on oiva väylä saaada valtakunnallistakin nimeä, osto- ja myyntijohtaja Nora Hortling esittelee Kespron tuottajayhteistyötä.

Nora Hortling kuvailee Pientuottaja-yhteistyömallin tarjoavan Kespron asiakkaille mahdollisuuden alueellisen ruokatuotannon, yrittäjyyden, työllisyyden sekä alueellisen ruokakulttuurin tukemiseen. Kuva: Kesko

Suomalaiset ravintolat tuottavat hävikkiä 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa, joten ei ihme, että hävikin minimointi on myös Kespron vastuullisuuskeskiössä. Siihen tähdätään hävikkireseptiikan, sopivien pakkauskokojen ja oikeanlaisten tuoteratkaisujen avulla.

Suomalaiset ravintolat tuottavat hävikkiä 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa, joten ei ihme, että hävikin minimointi on myös Kespron vastuullisuuskeskiössä. 

– Astiaopastus on tehokas keino ruuanvalmistuksessa ja tarjoilussa. Lautaskoon pienentäminen on alentanut varsinkin buffa-asiakkaidemme hävikkiä, Hortling toteaa.

Hortlingin mukaan vastuullisuus on jatkuvasti esillä tiiviissä yhteydenpidossa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Pohdimme kahdenkeskisesti kullekin tavarantoimittajalle sopivimpia toimintatapoja ja järjestämme koulutusta ja neuvontaa tuotekehityskeittiöissämme. Auttavaa kättämme tarvitaan, sillä ilmastotiedon ähky on melkoinen.

Teksti: Lea Penttilä
Kuva: Tuukka Kiviranta

Lue myös: 

Petteri Taalas: Puurot ja vellit menneet sekaisin suomalaisessa ilmastokeskustelussa

Kolumni: Kääritäänpä hihat