Tätä kirjoitettaessa taustalla lätisyttää progepäiden puolijumala Dream Theater.

Viime aikoina olen ammattikuntani edustajana joutunut ottamaan kantaa suomalaisen ruoan puhtauteen ja turvallisuuteen. Eräässä keskustelussa nousi esiin poikkitieteellinen määritelmä, jonka mukaan ruoka on puhdasta jos siitä ei löydy sinne kuulumattomia partikkeleja – esim. siruja, muovia, sukkapuikkoja tai yksinkertaisesti muuta sinne kuulumatonta.

Eräässä keskustelussa nousi esiin poikkitieteellinen määritelmä, jonka mukaan ruoka on puhdasta jos siitä ei löydy sinne kuulumattomia partikkeleja.

Työkseni erilaisia raaka-aineita käsittelevänä toki ymmärrän edellä mainitun, mutta emmekö kaikki halua olla varmoja, että syömäämme ruokaa ei ole tallottu keittiön lattialla, valmistettu homeisista raaka-aineista, saatikka että kokki kessuttelisi lieden ääressä ja karistelisi mentholjäämänsä annoksemme purjotuhkan sekaan? Sanalla sanoen asiakkaamme haluavat olla varmoja, että heidän kuluttamansa ruoka on valmistettu hygieenisesti ja lain kirjainta noudattaen. 

Olemme yleistyvästi saaneet lukea erilaisista ruokahuijauksista ja -kohuista. Viimeisimmät uutiset saatiin Puolasta ja edelliset Brasiliasta. Näiden uutisten varjossa myös  keittiössä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä merkitsee puhdas ruoka?

Se, mikä meiltä keittäjiltä ja ostopäätösten tekijöiltä hintapaineen alla usein unohtuu, on suomalaisen ruoan oikeasti korkea turvallisuus ja puhtaus. Asia josta kannattaisi nostaa suurempikin ylpeyden äläkkä. Eläinten lääkitsemättömyys on meille itsestäänselvyys eikä lisäarvo. Kanojen kasvuaikojen unirytmi ja kuivat pehkut totta kai, mitä muuta sitten? Voidaan jopa sanoa, että kotimaisella possulla on parempi terveydenhuoltojärjestelmä kuin meillä kansalaisilla! Meillä ei progeilla varmuuden vuoksi lääkitsemisellä, nokkien tai saparoiden typistämisellä tai tuotantomallilla, jossa uutta eläintä pusketaan kasvuuseen toisesta päästä kun vastapäiseltä seinustalta täyskasvuiset eläimet lähtevät teuraaksi. 

Voidaan jopa sanoa, että kotimaisella possulla on parempi terveydenhuoltojärjestelmä kuin meillä kansalaisilla!

Otetaan vaikka Kip van Morgen - huomisen kana, joka on meillä jo tarjolla toisin kuin Euroopassa, jossa kynsin hampain pyritään antibioottivapauteen ja lihaan ilman salmonellaa. Antibiootit ja lääkkeet eivät paketissa olevassa lihassa näy, mutta niiden voima saadaan tuta myöhemmin, jos lääkeresistentti apokalyptinen viruskanta pääsee niskan päälle. Silloin on maito maassa ja lujaa.

Eronkin näissä tuotteissa voi maistaa. Kunnianani on ollut urani aikana keittää eri kansallisuuksia edustaville asiakkaille. Harvassa ovat ne, jotka eivät kehu lihamme ja kasvistemme puhdasta, aitoa makua. 

Onko kotimaisten maailman puhtaimpien raaka-aineiden käyttäminen siis vain puhtaan omantunnon ja rauhallisen yöunen ostamista vai onko sillä merkitystä suurempaakin? Itse tunnustan, että kyllä on, molempia. Nukun lyhyet yöni rauhassa tietäen, että suomalaiset tuotteet, jotka käsieni kautta kulkevat on alusta saakka kasvatettu turvallisiksi ja joita on oikein käsiteltyinä ylpeys tarjoilla asiakkaille. Tässä asiassa olen enemmän perinteisiä Elvis-miehiä.  

Proge on parasta musiikissa.