Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen helmikuun kokouksessa, että maidon ja lihan syömistä vähennetään radikaalisti Helsingin kouluissa ja päiväkodeissa sekä muissa kaupungin tarjoamissa ruokapalveluissa, kuten esimerkiksi vanhainkodeissa.

Tavoitteena on vähentää maito- lihatuotteiden käyttöä 50 prosentilla ruokailussa vuoteen 2025 mennessä. Maidon ja lihan vähentäminen on osa kaupungin päästövähennysohjelman toteuttamista.

Suomessa maitoa suositellaan ruokajuomaksi

Ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon suomalainen ruokakulttuuri ja tottumukset, jossa maitovalmisteet kuuluvat osaksi monipuolista ja terveellistä ruokavaliota. Suomessa nestemäisille maitovalmisteille on annettu päivittäiset saantisuositukset, 5-6 desilitraa päivässä.

Kouluissa tarjottavan ruoan toteuttamista ohjaavat kouluruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus, VRN 2017). Kouluruokailusuosituksen pohjana ovat Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset (2014). Kouluruokailusuosituksissa ruokajuomaksi suositellaan D-vitaminoitua rasvatonta maitoa/maitojuomaa ja piimää, koska ne ovat hyviä proteiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin lähteitä. Kouluissa tarjotaan nykyään lounaalla rasvatonta D-vitaminoitua maitoa. Lasillisesta rasvatonta maitoa (180 g) koululainen saa energiaa 60 kcal, proteiinia 5,9 g, D-vitamiinia 1,8 µg, kalsiumia 216 mg ja jodia 29 µg.

Maito on hyvä proteiinin, D-vitamiinin ja kalsiumin lähde suomalaisessa ruokavaliossa.

Jos maidon määrä puolitetaan kouluruokailussa lasillisesta puoleen, niin millä maito korvattaisiin? Nestemäiset maitovalmisteet on toki mahdollista korvata kasviperäisillä kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, kuten esimerkiksi soija- tai kaurajuomilla, mutta miten ne maistuvat koululaisille? Maitoa ei ihan helposti korvata kasvipohjaisilla juomilla, koska niiden makumaailma poikkeaa lehmänmaidon mausta.

On hyvin mahdollista, että koululaiset valitsevat mieluummin veden kasvipohjaisten juomien sijaan ja se vaikuttaisi merkittävästi lounaan energian ja proteiinin määrään.

Suomalaiset ravitsemussuositukset ja kouluruokailusuositukset ovat asiantuntijoiden laatimia ja suositukset vastaavat tutkimustietoa ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Rasvatonta maitoa suositellaan ruokajuomaksi molemmissa suosituksissa.

Miten koululounaan ravitsevuus ja monipuolisuus taataan, jos kouluruokailusuosituksia ei noudateta?

Jos maito jää kokonaan aterialta pois, niin kokonaisenergian ja proteiinin määrä lounaalla vähenee. Voiko se johtaa siihen, että koululounas ei täytä riittävästi ja lounaan jälkeen napostellaan energiapitoisia välipaloja esim. proteiinipatukoita, suklaata tai virvoitusjuomia.

Liha osana monipuolista ruokavaliota

Terveyttä edistävä ruoka on monipuolinen ja sisältää runsaasti kasviksia, vihanneksia, juureksia ja viljaa sekä kohtuullisesti eläinperäistä ruokaa ja pehmeää rasvaa ja vähän lisättyä sokeria ja prosessoitua ruokaa. Kasvikset ovat oleellinen osa monipuolista ruokakokonaisuutta, mutta myös liha on tärkeä ravintoaineiden lähde.

Liha kuuluukin osana suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, koska se on maidon, kalan ja kananmunan ohella hyvä proteiinin lähde ja siinä on runsaasti hyvin imeytyvää rautaa.

Monipuolisessa koululounaassa kasvikset, peruna/vilja ja liha/kala muodostavat tasapainoisen ateriakokonaisuuden, johon kuuluu lasillinen maitoa ja pala leipää ja kasviöljypohjaista levitettä. Kouluruokailusuosituksessa lihaa ja lihavalmisteita suositellaan vaihtelevasti (enintään 1–2 liharuokaa per viikko), ja niiden lisäksi/tilalla tarjotaan kalaa, kanamunaa ja palkokasveja.

Helsinkiläiskouluissa onkin jo nykyisten ruokailusuositusten mukaisesti vähennetty punaisen lihan ja lisätty valkoisen lihan käyttöä. Kuuden viikon ruokalistalta löytyy viikoittain yksi kasvisruoka, yksi kalaruoka, 1–2 kanaruokaa ja 1–2 liharuokaa.

Jos lihan kulutusta puolitetaan kouluruokailussa, niin tarkoittaisiko se sitä, että vain kerran viikossa tarjottaisiin liharuokaa (jauhelihakastiketta, lihapullia, kinkkukiusausta, lihakeittoa, makaronilaatikkoa yms.) vai pienennettäisiinkö nykyisten 1–2 liharuoan annoskokoa? Jos jauhelihakastikkeen annoskoko puolitetaan nykyisestä 200 g annoksesta (proteiinia 17 g per 200 g) puolikkaaseen 100 g annokseen niin luonnollisesti myös proteiinin määrä puolittuu 8,5 g per 100 g.

Ruokavaliomuutosta toki tarvitaan ja lihan määrää voisi vähentää suomalaisessa ruokavaliossa, mutta tarvitseeko maidon ja lihan määrää vähentää kouluruokailussa?

Onko kouluruoka ravitsemuksellisesti riittävää, jos maidon ja lihan määrää vähennetään koululounaalla?

Liharuokien vähentäminen kahdesta yhteen ruokaan ja kasvisruoan lisääminen yhdestä kahteen ruokaan viikossa voi huolellisesti toteutettuna turvata ravitsemuksellisesti riittävän koululounaan. Jos kasvisateriat eivät kuitenkaan tule syödyksi lautaselta kahtena päivänä viikossa syntyy ruokahävikkiä, joka ei ole ympäristön kannalta hyvä asia. Lounaasta jää myös nälkä ja lounaan jälkeen saatetaan napostella epäterveellisiä välipaloja. Lisääntyykö napostelu koulussa? Parempi vaihtoehto olisi syödä maistuva, monipuolinen, ravitseva ja täyttävä koululounas.

Noudattamalla nykyistä ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, lisäämällä kasvisten määrää ruokavaliossa ja syömällä kohtuullisesti lihaa ja muita eläinperäisiä elintarvikkeita, saataisiin jo paljon hyvää aikaan.