Usein kuultu sanonta on, että elämme yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, jossa pysyvää näyttää olevan vain muutos. Hyväksymmekö muutoksen vai käytämmekö energiaamme olemassa olevan vastustamiseen – ilman tuloksia? Vai pystymmekö hyödyntämään muutosta tai jopa olemaan sen moottori ja saamaan aikaan jotain positiivista?

Ympärillämme tapahtuu jatkuvasti niin sanottuja häiritseviä innovaatioita (disruptive Innovations), jotka ovat toisille hyväksi, mutta joillekin toisille vahingoksi. Globaali valokuvausalan jättiyritys Kodak on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun reagoi liian hitaasti muutokseen. Digikamera ei vielä lopettanut maineikkaan Kodakin tarinaa, mutta kännykkäkameroiden yleistyminen sen teki. Ne tuhosivat Kodakin perinteisen liiketoiminnan ja veivät sen velkasaneeraukseen. Maailma muuttui, mutta Kodak ei riittävän nopeasti sen mukana.

Kaikki uudet keksinnöt ja toimintatapojen muutokset eivät välttämättä ole "häiritseviä innovaatioita" tai ovat sitä vain jollekin harvalle. Aloitin rahoitusalan työurani 1980-luvulla, jolloin olin kesätöissä pankin konttorissa. Asiakkaat nostivat käteistä pankin tiskiltä ja maksoivat laskujaan – eivät kuitenkaan itse, vaan minä kesäharjoittelijana tai joku "oikea pankkitoimihenkilö" teki työn. Käteisnoston määrä merkittiin säästökirjaan eli pankkikirjaan, josta näkyi tilin saldo. Onneksi tilitapahtumia ei enää tarvinnut kirjoittaa käsin, kuten aiemmin, vaan säästökirja asetettiin kirjoittimeen, joka printtasi tilitapahtumat.

Nykyään käteistä ei välttämättä edes tarvita, kun kortilla voi maksaa melkein missä vaan, ja harva meistä enää menee pankkiin maksattamaan laskujakaan (tai ylipäätään menee vapaaehtoisesti pankkiin jonottamaan). Monet pankkitoiminnan muutokset ovat olleet aika mukavia innovaatioita meille vaikka ei ehkä sille yritykselle, joka aikoinaan valmisti niitä pankkikirjoja.

Voisiko joku uusi häiritsevä innovaatio tehdä Atrialle "Kodakit"? Aika paljon se riippuu atrialaisista itsestään – ­ eli siitä, kummalla puolella muutosta haluamme olla. Atria on omalla alallaan ollut monien innovaatioiden kehittäjä ja toiminut edelläkävijänä. Siitä aiomme pitää kiinni jatkossakin. Mutta onko suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin ja kaunein myös riittävän herkkä aistimaan muutoksen tuulet ja riittävän ketterä reagoimaan niihin?

Otetaanpa kuvitteellinen esimerkki, että joku keksii ekologisen, kasvispohjaisen proteiinilähteen, joka maistuu jopa paremmalta kuin vaikka jauheliha, olisi lihaa selvästi halvempaa ja terveellisempää ja jota kuluttajat sankoin joukoin lähtisivät ostamaan. Jäisimmekö surkuttelemaan tilannetta tumput suorina? No emme varmasti. Meidän tuottajamme olisivat jo viljelemässä tuota ihmekasvia, ja tuotanto puolestaan hoitanut jo uudet koneet ja prosessit, jolla Atria ensimmäisten joukossa olisi voittamassa tämän ihmetuotteen markkinan!

Tämä esimerkki ei ole ennustus, vaan tarkoitus on herättää ajatuksia häiritsevästä innovaatiosta, joka voisi ravistella elintarvikealaa. Me atrialaiset pidämme kuitenkin silmät auki ja korvat kuulolla, jotta voimme aistia tulevat muutokset ensimmäisinä. Henkilöstössämme ei haikailla enää sitä vanhaa hyvää aikaa, joka meni jo, koska "there is not business as usual anymore". Tavoitteenamme on siis olla herkkiä muutoksille ja ketteriä ohjaamaan niitä niin, että voimme pitää Atrian edelleen ykkösenä – kuten strategiaamme olemme kirjoittaneet.