Syöminen on elämän perusnautinto

Tasainen ateriarytmi, rauhallinen pureskelutahti, yhdessä ruokaileminen ja ruoasta nautiskeleminen tekevät hyvää mielelle ja keholle.

Kuopion yliopiston erikoistutkija Leila Karhunen on aamusyömisen tärkeydestä samaa mieltä vanhan ajan valistajien kanssa.

- Ainakin jotain on hyvä syödä. Keho on paastonnut jo yön yli, joten ateriaväli pitkittyy, jos ei syö aamulla.

Aina ja kaikille aamupala ei kuitenkaan maistu. Karhunen painottaakin, että yhtä tärkeää kuin syödä aamulla, on ylläpitää hyvää ateriarytmiä.

Syö 2-4 tunnin välein

Tasainen ateriarytmi takaa, että toimintakykymme ja vireytemme säilyvät koko päivän. Ahmiminen vähenee.

Energiantarve säätelee vahvasti näläntunnettamme. Siksi Karhunen kehottaakin kuuntelemaan oman kehon viestejä siitä, milloin tarvitsemme ruokaa.

Sopiva ateriarytmi on syödä suunnilleen 2-4 tunnin välein. Päivään olisi hyvä kuulua ainakin yksi lämmin ateria. Monipuolisen aterian kokoaminen on vaivattominta lautasmallin avulla.

- Puolet kasviksia, neljäsosa perunaa, riisiä tai pastaa ja neljäsosa kanaa, kalaa tai lihaa. Siihen kun lisätään vielä lasi rasvatonta maitoa tai piimää, täysjyväleipää kasvimargariinilla ja hedelmä- tai marjapohjainen jälkiruoka, edessä on hyvä ateria.

Yhteisestä ruokailusta elämän eväitä

Ruokailu perheen kanssa on varsinkin lapsille tärkeää. Säännöllisestä yhteisestä ateriasta muodostuu koko perheen yhteinen juttu.

Yhteinen ateria myös monipuolistaa ravintoa, parantaa ateriarytmiä ja vähentää epäterveellisiä välipaloja. Samalla vanhemmat voivat vaikuttaa lasten tottumusten muotoutumiseen omalla esimerkillään.

Nautiskeleminen kannattaa

Karhunen korostaa, että syöminen on yksi elämämme perusnautinnoista.

- Kylläisyyssignaalien alkamiseen kuluu tietty aika syömisen aloittamisesta, 10-20 minuuttia riippuen siitä, mitä syö. Jos siis ahtaa kovin nopeasti, saattaa syödä tarpeettoman paljon.

Syömiseen keskittyminen on hyväksi fysiologisista syistä. Ruuan näkeminen ja syömiseen valmistautuminen saavat elimistössä aikaa reaktioita, jotka valmistavat kehoa vastaanottamaan ruoan.

Lisää kuitua

Suomalaispöydässä Karhunen näkisi mielellään enemmän kotimaisia marjoja ja ruisleipää. Eräs ruisleivän eduista on ylivoimainen kuitupitoisuus. Kuitu vaikuttaa suotuisasti suoliston toimintaan, tasaa verensokeria ja auttaa painonhallinnassa.

Muita tärkeitä ravintoaineita ovat D-vitamiini, folaatti ja rauta. Ensiksi mainittua saamme kalasta, D-vitaminoiduista maitotuotteista ja ravintorasvoista. Folaattia maitotuotteista, täysjyväviljavalmisteista, vihreistä vihanneksista, marjoista ja hedelmistä. Rautaa saamme lihasta ja viljasta, mutta lihasta saatuna se imeytyy huomattavasti paremmin.